Toka päivä Manhattanilla

Toinen päivä New Yorkissa alkoi aurinkoisena. Joten päätettiin lähteä vapaudenpatsaalle. Sinne asti ei tosin koskaan päästy, sillä myöhästyttiin noin 10 minuuttia viimeiseltä lautalta, mutta mukava ja erittäin onnistunut päivä tästä tuli silti.

Matkustus Manhattanin eteläkärkeen ja sieltä takaisin sujui näppärästi ja ihan ilmaiseksi hop-on-hop-off -bussia käyttäen, sillä se kuului ilmaisena New York -passiin yhden päivän ajan. Samalla kun matka eteni, niin Big Bus -yhtiön selostajat olivat aivan huippuja, eräskin opas kävi dialogia itsensä kanssa niin, että hän näytteli erilaisella äänen sävyllä matkustajien esittämiä kysymyksiä, joihin hän sitten itse omalla äänellä vastasi. Melkoinen koomikko, joka monessa tilanteessa bussista tehtyjen havaintojen ja tilannekomiikan avulla sai aikaan melkoiset naurut bussin matkustajien keskuudessa.

Jäimme jo Brooklyn Bridgen kohdalla kyydistä pois, ja käveltiin katsomaan New Yorkin ehkä tunnetuin silta, joka yhdistää Manhattanin saaren 190 km pitkään Long Island -saareen, jonka saaren kärjessä on Brooklynin asuinalue, joka on yksi viidestä New Yorkin kaupunginosista. Brooklyn Bridge on maailman ensimmäinen teräsvaijerein rakennettu riippusilta, ja sieltä on upeat näköalat Manhattanin eteläkärkeen, joten ei ihme, että silta on valokuvaajien suuressa suosiossa.

Brooklyn Bridgeltä palatessa sattui hyvä tuuri, sillä 15 minuutin välein kulkeva Hop-on-hop-off bussi oli taas sillan kohdalla ja päästiin sen kyydissä Wall Streetille. Sieltä oltiin varattu oppaan johdolla kiertokävely Financial Districtille niin, että kierros päättyi 9/11 muistomerkkialueelle. Se onkin todella iso ja laaja kompleksi, joka kattaa maanpinnalla 2 isoa allasta, jotka ovat entisten WTC-rakennusten paikalla, ja sen lisäksi maan alla risteilee kauppakujien verkosto useassa eri kerroksessa. Maanpäällisten altaiden välissä on 9/11 -museo.

Suuri Atrium Wall Street 57:n kohdalla. Hyvä paikka vaikka poiketa kahville.

Kaupunkikierros alkoi tästä.

Lehman Brothersin pääkonttori siihen asti kunnes

Lehman Brothers teki konkurssin ja aiheutti finanssi-

kriisin vuonna 2008.

Eniten ruokapaikkoja ja pubeja tällä alueella löytyy varmaankin Stone Streetiltä.

Charging bull Battery parkin pohjoispäässä. Turistien suosima paikka, ja kun

me tulimme paikalle siellä oli jo ennen meitä joku noin 50 henkinen delegaatio

jostain Pohjois-Koreasta (tai en tiedä mistä olivat), mutta jokainen meni aina

vuorollaan härän kanssa kuvaan ja kaikki muut ottivat valokuvan erilaisissa

asennoissa ja erilaisilla ilmeillä. Sitä samaa jatkui varmaan toista tuntia,

joten tällä kertaa en itse härän kanssa kuvaan päässyt... :-)

Pörssitalo, jonka edessä "pelottoman tytön" (vasen alakulma)

patsas. Patsas on noin metri korkuinen, ja se on seissyt

pörssitalon edessä naisten päivästä 2017 alkaen.

Melkoisia terroristi esteitä. Suomessakin oli jossain vaiheessa tapana suurten

yleisötapahtumien yhteydessä ajaa rekat poikittain kaikille sisääntuloteille,

en tiedä jatkuuko sama käytäntö yhä vieläkin?

One World Trade Center

Kierroksen päätteeksi kävin World Trade Center 1:ssä. Paikan päältä ostettuna liput maksoivat 38 USD (perustason pääsylippu). Kun muut meidän perheessä näkivät lipun hinnan ja kuulivat, ettei se sisälly New York -passin hintaan, niin muut päättivät käyttää saman rahan viisaammin ja lähtivät ostoksille. Kävin sitten ylhäällä yksin. Oli se kuitenkin omasta mielestäni näkemisen arvoinen paikka etenkin aurinkoisena päivänä. Tässä maisemia ylhäältä:

Hissimatkan aikana hissin seinillä oli historia katsaus.

Tältä Manhattan näytti vuonna 1736

Ja tällaista oli 1977. WTC tuplatornit olivat vielä pystyssä.

Näkymä huipulta. Vasemmalla 93 metriä korkea vapauden patsas ja oikealla

Ellis Island, jonne Amerikan siirtolaiset aikoinaan saapuivat.

Hudson joen rantaa.

Keskellä Empire State Building, joka on nyt New Yorkin kolmanneksi korkein.

Empire State Buildingin oikealla puolen näkyy Park Avenue 432, joka on 

New Yorkin korkein asuintalo (426 metriä korkea). Manhattain korkein 

rakennus on WTC-1, joka on 1776 jalkaa korkea, eli jalkoina korkeus sama,

mitä oli USA:n itsenäistymisvuosi.

Katse alaviistoon.

Oikealla Brooklyn Bridge.

Hudson joen jokisuu.

Talvella on helppoa, kun ei ole muita turisteja tungokseksi asti.

Loppupäivä kuluikin sitten shoppaillessa. Yritettiin toki käydä saman päivän aikana vielä vapauden patsaallakin, mutta myöhästyttiin lautalta, jolloin käynti vapauden patsaalla jäi seuraavalle päivälle.

9/11-alueella käveltiin kuitenkin vielä iltapäivän aikana, tässä kuvia sieltä:

Eka päivä New Yorkissa

Ekana aamuna nukuttiin pitkään. Edellispäivän pitkä ajomatka ja puoliin öihin venynyt kirjautuminen hotelliin sai unen maittamaan vähän pidempään.

Aamu valkeni aika utuisena, joten ekalle päivälle ajateltu kierros Manhattanin saaren eteläisimpään kärkeen päätettiin jättää johonkin toiseen päivään, kunnes sää selkenee tai mieluiten aurinko paistaa. Vapauden patsaalle, Brooklynin sillalle, Wall streetille ja 9/11 muistomerkkialueille oli Hotellin 33. kadulta matkaa, joten sitten kun sinne lähdettäisiin, siellä menisi koko päivä. Ja samana päivänä käytäisiin myös One World Trade centerissä, jonne olisi turha nousta ylös, jos sää on harmaa eikä huipulta näe alas.

New Yorkin utuinen aamua hotellihuoneen ikkunasta.

Siis aivan surkeat maisemat - mutta eihän me hotellihuoneessa muuta käyty

kuin nukkumassa, eli ei tästä sen puoleen haittaa ollut.

Sateisten säiden varalle oli mietitty sisätilaohjelmaa, mm. 42. kadun Madame Tussaud´s tai keskuspuiston laidalla 79. kadulla oleva New Yorkin luonnon historian museo. Aloitettiin Madame Tussaud´silta, koska sinne oli lyhyt, vain muutaman minuutin kävelymatka 33. kadulta. New Yorkissa siis kadulta toiselle kävelee pohjois-etelä -suunnassa tosi nopeasti. Eihän katujen välissä ole kuin 2 taloa rinnakkain. Eli kortteleissa ei ole mitään sisäpihoja, niin kuin Suomessa on tapana rakentaa. Jos taas kävelee itä-länsi -suunnassa Avenuelta toiselle, sitten peräkkäisiä taloja saattaa olla noin 10 kpl, ja aikaa kuluu kadunkulmauksesta toiseen useita minuutteja.

Edellisen kerran Madame Tussaud´silla käytiin 8 vuotta sitten, ja sinne kävellessä mietittiin, että mahtaako se olla "jo nähty", mutta päätettiin katsoa nyt kuitenkin. Olisihan siellä pakostakin jotain uutta, ainakin politiikassa, urheilussa on kuluneina vuosina tullut paljon uusia sankareita, joita edelliskerralla ei vielä ollut. Itse asiass Madame Tussaud´silla oli paljonkin uutta nähtävää. Voisi sanoa, että se oli uudistunut täysin. Tai ainakin puoliksi.

Madame Tussaudin jälkeen sää alkoi parantua ja suuntasimme The High line -puistoon, joka alkoi hotellimme lähettyviltä, ja päättyi Greenwichin kylään. The High line -puisto on vanha sillalle rakennettu rautatie, jonka käytöstä poistetut raiteet on istutettu täyteen puita ja pensaita, ja niiden lomassa on penkkejä ja kävelypolku. On hieno talvellakin, ja sieltä on hienot näkymät alas kadulle. Puisto on erittäin suosittu myös lenkkeilijöiden keskuudessa.

High Line -puiston kartta. Puistoon pääsee nousemaan

tai puistosta pystyy poistumaan lähes missä kohtaa 

tahansa matkan varrella. Me käveltiin se päästä päähän.

Kun oltiin kävelty puistoa pitkin läpi Chelsean ja päästiin Greenwichin liepeille, niin huomattiin että New York -turistipassilla saattoi tutustua ilmaiseksi kiertokävelyn ja oppaan johdolla Greenwichin kylään, ja kierros oli alkamassa kohta puoliin. Kahvia hörpätessä ilmoittauduttiin sinne siis, ja Greenwich olikin meille ihan uutta aluetta, sillä 8 vuotta sitten New Yorkissa käydessämme emme olleen käyneet sillä seudulla ollenkaan.

Näin talvikaudella turistilla New Yorkissa on lisäksi se etu, että voi mennä minne vaan, milloin vaan ja ihan ex tempore, sillä minnekään ei ole jonoja. Ei tarvitse muuta kuin katsoa milloin mikäkin nähtävyys on avoinna. Tai että jos on ilmaisia kiertokävelyitä oppaan johdolla, niin katsoo mistä ne alkavat, ja milloin alkavat. Nytkin tuolle Greenwichin opastetulle kiertokävelylle ei tullut muita kuin kuin meidän 4-henkinen perhe ja yksi tyttö Irlannista. Opas mukaan lukien kierreltiin kuuden hengen porukalla paikat läpi, ja saatiin melkeinpä "yksityisopetusta", sillä paikallisena asukkaana opas tunsi paikat hyvin ja vastasi mielellään kaikkiin kysymyksiin aiheesta ja aiheen vierestä, ja näytti vielä omat suosikkiravintolansa ja muita mielenkiintoisia paikkoja siinä samalla.

Vanha oikeustalo. Näkyvä rakennus Greenwichin katukuvassa. On 

välttynyt purku-uhalta useita kertoja.

Todella iso ja upea maalaus tiiliseinällä. 

Karhu ei erotu, jos ei katso riittävän kaukaa.

Tässä Manhattanin vanhin puu Washington Squre -puistossa.

Puuhun on aikoinaan hirtetty rikollisia.

Marmorikaari Washingtonin puistoon, jossa aina on jotain tapahtumia.

Melkein samanlainen kaari mitä on Pariisissakin.

New Yorkissa on paljon koiria. Opas sanoi (vitsinä?), että kaikilla on koira,

mutta vain harvoilla on lapsia ja tämä johtuu siitä, että koira on halvempi

pitää ja hankkia kuin lapset. :-)

Ohjeet koirapuiston portilla.

Greenwichissä pelataan shakkia puistossa, aivan koirapuiston kulmalla.

Pelit on levitetty pöydille talvellakin. 

Amerikoissa käteinen käy aina. Ja tässä vuodesta 1929 asti palvelleessa

pizzeriassa pystyy maksamaan ainoastaan käteisellä, joten täällä ei käy

pankkikortti eikä VISA.

Lisää tekstejä puiston kulmauksissa.

Manhattanin ainoa puutalo sijaitsee Greenwichissä. Ainoa mikä on säilynyt

tulipaloilta ja purkamiselta. Nykyiset palomääräykset määräävät tekemään 

rakennukset palamattomista materiaaleista. Eli tiilestä tai teräksestä ja lasista.

Talvella päivä on lyhyt ja hämärä iltapäivällä jo viideltä. Tässä vaiheessa käytiin syömässä ja ostoksilla Macy´ssa, joka oli aivan meidän hotellin vieressä. Illalla sitten lähdettiin kävelemään Times Squarelle katsomaan valomainoksia ja käytiin katsomassa New Yorkin valoja Empire State Buildingista, joka on avoinna yöllä klo 02:00 asti. Time Squaren valomainoksia ja ihmisvilinää voi katsoa vaikka läpi yön. Time Squaren kaikissa rakennuksissa 5 alinta kerrosta on tyhjää täynnä. Sieltähän ei näe ulos, kun kaikilla seinillä on isot valomainokset ympärillä. Mutta talon omistajien kannattaa pitää talot tyhjinä, sillä heille kuulemma riittää valomainosten vuokrista tuleva 20 miljoonan USD:n vuokratuotto vuodessa.

Näissä kuvissa Times Squaren valomainoksia ja ihmisvilinää:

Seuraavissa kuvissa New Yorkia yövalaistuna Empire State Buildingista katsottuna:

Kuvassa korkein on One World Trade Center.

Kuvassa Chrysler -building, jonka herra Chrysler rakensi

lapsilleen perinnöksi. Mutta mitä lapset tekivät kun

saivat perinnön? He myivät koko rakennuksen!

(Tarinan mukaan kaupat tehtiin ennen kuin vanha herra

Chryslerin ruumis oli edes kunnolla kylmennyt)

Näkymät länteen eli Hudson joelle.

Flat iron building.

One World Trade Center lähikuvassa.

Empire State Building ala-aula.

Empire State Building päivällä kuvattuna.

Sitten oli tämän päivän nähtävyydet katsottu. Ja sitten shoppailemaan! Hotellin Pennsylvanian lähistöllä on vaikka kuinka paljon kauppoja, ja New Yorkissa kaikki isotkin kaupat ovat avoinna  yleensä klo 22:00 asti.