Tuhat kertaa Tukholmassa

Otsikko tietysti liioittelee, en ole vielä käynyt tuhatta kertaa Tukholmassa. Mutta tarpeeksi monta kertaa kuitenkin, että tuntuu, että kaikki paikat on jo nähty - moneenkin kertaan. Silti vaan löytyy vielä aina jotain uuttakin.

Esim. jos saapuu Viking Linellä Tegelvikshamnetin puolelle, niin "väärään suuntaan" (Gamla stanista eli kaupungista pois päin rantaa seuraten) noin 300-400 metriä kävelemällä pääsee "Masthamnen"  -pysäkille, josta Emelie vesibussilla pääsee joko huvipuistoon, tai vielä yhtä pysäkkiä kauemmas Norrmalmin Hamngatanille, josta taas on kävellen erittäin lyhyt matka Sergelin torille.

Tässä tämän kertainen reitti - eli ensin vesibussilla Norrmalmille, ja sitten sieltä kävellen Gamla stanin läpi takaisin Viking Linen terminaaliin:

Viking Linellä Tukholmaan saapuessa voi ajaa laivalla Norrmalmille ja 

tulla kävellen Gamlastanin kautta takaisin.

Vesibussi Emilia saapuu. Liput voi ostaa kätevästi laivamatkan aikana,

joten aikaa ei kulu turhaan samassa, vaan ihmiset nopeasti laivaan ja

laiva liikkeelle...

Tukholmaa mereltä katsottuna.

Ruotsin merivoimat ankkuroituneena Wasa varvetin kulmalle.

Norrmalmia ja taustalla Kaknästornet.

Emilia saapumassa laituriin Norrmalmilla.

Tämä reitti oli minulle aivan uusi, ja edullinenkin vielä. Jos aloittaa Nordmalmilta kaupunkiin tutustumisen, niin vesibussimatka Viking Linen terminaalista sinne maksaa 60 kruunua eli 6 euroa (aikuisen hinta, eläkeläiset ja lapset halvemmalla). Ja jos saman matkan ajaisi taksilla, se olisi yli 20 euroa. Lyhyen merimatkan aikana näkee vielä Tukholman mereltä käsin, mikä on oikein kaunis kuvakulma kaupunkiin. Nyt lokakuussa sattui vielä poikkeuksellisen lämmin ja aurinkoinen keli.

Hamngatan 4:ssä ensimäinen kohde oli tällä matkalla Hallwylska museet, jonne sisäänpääsy on ilmainen. Mikäli haluaa audio-opastuksen eli luurit korville, ne maksamat 40 kruunua eli 4 euroa. Paikka on entinen yksityisperheen asunto, eikä se loistossaan ja koristeluissaan paljon häviä kuninkaanlinnalle, vaikka kooltaan se paljon pienempi onkin.

Seuraavaksin jatkoin Sergelin torille ja sieltä Gallerian kautta Gamlastaniin:

Sergelin tori.

Näköalakahvila Galleriassa.

Vanhan kaupungin sillalla. Kuvassa oikealla kaupungintalo.

Vanhaa kaupunkia suurkirkon torilta.

Tästä "under kastanjen" -kahvilasta on tullut jostain syystä oma lempipaikka

Vanhan kaupungin kapein katu, Mårten Trotzigs gränd,

joka on vain 90cm leveä.

Tässä yksi sopivan mittainen yhdelle päivälle sopiva reitti, jossa aikaa jää vielä ostoksillekin ihan reilusti.

Maailman rumin sauna?

Ei ole varmaan ikinä järjestetty mitään kilpailua tyyliin "maailman rumin sauna", mutta jos sellainen kisa joskus tulisi - niin veikkaisin, että Göteborgin Jubileumsparkissa oleva yleinen sauna saattaisi tällaisessa kilpailussa menestyä varsin hyvin. Se on vielä sijoitettu veden päälle, eli nyt kun Göteborgin asutusta ollaan tuomassa veden äärelle ja jokirantaan, niin kohta tästä "kauneudesta" pääsee nauttimaan aika moni, sillä rakennelma on tosi iso ja hökötys näkyy varsin pitkälle.

Sauna on rakennettu täysin kierrätysmateriaalista (siis suomeksi sanottuna kaatopaikkakamasta), eli ulkovuoraus on jotain vanhaa ja jostain pois purettua kattopeltiä, josta joku harrastelijatimpuri (käden jälki on aika krouvia - eikä mitenkään ammattilaisen tasoista) on sitten nikkaroinut yleiselle saunalle ulkokuoren. Saunan sisäosissa verhoiluna on käytetty jotain vanhaa lattialaminaattia tai jotain sen tapaista, ja laminaatin muovipinnat ovat jo itsestään tai sitten kuumuudessa käpertynyt mutkalle vähän niin kuin päre. Tämä puolestaan näytti aika kauniilta ja onnistuneeltakin, eli sisäosistaan sauna oli ihan nätti. Ja sieltä aukesi ikkunoista huikeat näköalat Götajoelle.

Kun ensimmäistä kertaa kuulin, että tässä on yleinen sauna,

niin luulin että kertoja sanoi sen vitsinä tai yritti vedättää

minua kokeillen, että kuinka paksua pajunköyttä olisin

valmis nielemään mitään kyselemättä. Mutta kyseessä

ei ollut vitsi, vaan ihan tosi juttu. Tämä on yleinen sauna.

Sama hökötys kaukaa katsottuna.

Näkymät sisältä eli löylyhuoneen ikkunasta.

Sauna sisäpuolelta nähtynä.

Pukuhuonetilat. Nämäkin oli tyylikkäät ja pohjastaan betoniin upotetut

lasipullot toimivat hyvänä uikkari tai pyyhetelineenä.

Sauna toisesta suuntaa. Luulisin, että runkorakenteena täytyy olla jokin

vanha satamanosturi tai vastaava. Muoto on vähän sen suuntainen.

Sama toiseseta kuvakulmasta. Ruosteiset kattopellit ei kyllä silmää hivele.

Saunan yhteydessä on vanhaan ja pohjaan upotettuun proomuun tehty uima-

allas, jossa on merivettä. Jokiveden laatu vaihtelee, eikä se ole uimakelpoista,

mutta merivesi on aina puhdasta, eikä siihen edes lisätä klooria. Allas on 

erittäin suosittu ympäristösuojelua arvostavien kaupunkilaisten mielestä,

koska he ovat sitä mieltä, että klooria ei saa uimaveteen lisätä. Ja uima-

halleissa veteen on pakko lisätä klooria, joten he eivät sitten halua käydä

uimahalleissa uimassa.

Sauna uima-altaalta päin katsottuna.

Jos tätä saunaa haluaa käydä itse ja ihan paikan päällä katsomassa, niin tässä pari karttakuvaa, jotka auttavat suunnistamaan perille.

Yleinen sauna löytyy keskimmäisen satama-altaan yläkulmasta. Kävellen

tuonne on liian pitkä matka, mutta autolla pääsee. Tai polkupyörällä.

Tässä sama paikka satelliittikuvassa. Saunalle mennään vasemmalta tulevaa

laituria pitkin. Merivedellä täytetty uima-allas on ihan kuvan alalaidassa,

"Google" -sanan yläkulmassa.