Lyhyt viikonloppu Berliinissä

Internetin ihmeellisessä maailmassa taitaa olla jo satoja kertomuksia, miten voi viettää pitkän viikonlopun Berliinissä. Joten kerron nyt sitten mitä Berliinissä ehtii tehdä, jos lähteekin vasta perjantai-iltana töiden jälkeen, ja palaa sunnuntai-iltana takaisin (että ehtisi taas maanantaina normaalisti töihin). Paljon ehtii nimittäin kahdessakin päivässä, eikä tule edes kiire. Eikä välttämättä maksa paljon - Berliini on edullinen isoksi kaupungiksi, ja matkoja sinne voi onnistua saamaan hyvinkin edullisesti.

Meillä lentoliput maksoivat 3 aikuisen seurueelta yhteensä 263,58€ eli edestakaisin lippujen hinnaksi tuli 87,93€ per henkilö. Vähän lisää matkakuluja tuli, kun päätettiin vielä lisätä ruumaan menevä 23kg:n matkalaukku matkalle mukaan, eli ei lähdettykään reissuun pelkillä käsimatkatavaroilla, niin kuin ensimmäinen suunnitelma oli. Matkalaukusta lisähintaa tuli 51,98€.

Hotelliksi valittiin tällä kertaa "Living Hotel Grossen Kürfurst by Derag", joka sijaitsee ihan U2-metrolinjalla, aseman "Märkiches Museum" -aseman kohdalla ja vieressä. Siis metroaseman portailta on vain 20 metriä hotellin aulaan.

Metroaseman portaat kuvassa oikealla, vasemmalla auton kohdalla hotellin pääsisäänkäynti.

Metro olikin todella kätevä. Ja lisäksi hotellin ohi kulkeva U2-metrolinja oli todella kätevä.

Omasta hotellistamme oli pari pysäkkiä Alexandeplatzille ja 4 pysäkkiä (toiseen suuntaan) Mohrenstrassin metrosasemalle, jonka oviaukosta pääsi suoraan Mall of Berlinin kauppakeskukseen. Lisäksi muutamat nähtävyydet (esim. holokaustin muistomerkki, Brandenburgin portti, valtiopäivätalo ja Madame Tussaud´n vahakabinetti) ovat kaikki yhdessä nipussa peräjälkeen saman Mohrenstrassin metroaseman lähistöllä.

Näin lumettomana talvena säätila Berliinissä oli ihan sama mitä se on ollut Vantaallakin, ja Berliinissä aurinkoinen sää kruunasi matkan. Ainoa asia missä suunnitelmat menivät vähän pieleen oli shoppailu, joka oli tarkoitus jättää viimeiseksi, ja keskittyä ensin nähtävyyksien katseluun. Ilmeisesti olisi pitänyt tehdä juurikin päinvastoin, sillä lauantaisin kaikki kaupat ovat avoinna, mutta sunnuntaina edes Berliinin kokoisessa kaupungissa mikään kauppa ei ole sunnuntaisin auki (muuta kuin aivan pienet ruokakaupat ja kioskit). Nähtävyyksiin kyllä pääsee sunnuntainakin, joten vietettiin shoppailusta vapautunut sunnuntai sitten turistikohteita katsomalla.

Jos esittelen ensin omaa hotelliamme, niin valokuvissa hotellimme näytti tältä:

Hotellin suhteen olin täysin tyytyväinen. Aamupala oli hyvä, hotellihuoneet ihan perus "Cumulus" -tasoisia huoneita, ehkä vähän parempiakin. Hotellin sijainti oli melkein keskellä kaupunkia, mutta silti "rauhallisessa kulmauksessa" poissa kaupungin hälinästä. Siellä siis oli hyvä nukkua. Ainoa varjopuoli oli se, että jos saapuu hotelliin puoliltaöin, ei ole lähistöllä mitään paikkoja enää auki. Lähimpään pizzapaikkaan voi joutua kävelemään noin 5-10 minuuttia.

Lauantain kiertelyt aloitimme Madame Tussaud´sista, josta jatkettiin Brandenburgin portille josta jatkettiin holokaustin muistomerkille (kaikki nämä ovat mukavasti kävelymatkan päässä toisistaan):

Madame Tussaud´s

Holokaustin muistomerkillä voisi kävellä ristiin rastiin vaikka koko päivän ja betonipaasien väliin voisi vaikka eksyäkin. Mutta emme kävelleet koko päivää emmekä eksyneet, vaan päätimme, että tässä vaiheessa on lounastauko, ja ajoimme metrolla Alexanderplatzille.

Metrossa (sama lippu käy myös raitiovaunuissa ja linja-autoissa) päivälippu maksaa 8,60€ ja kertalipun hinta olisi ollut 2,90€. Ostimme kuitenkin päiväliput ajatuksella, että ei siinä paljon voi hävitä, ja saa ajella niin paljon kuin tykkää. Alexanderplatzilla kannattaa aina ensin ilmoittautua TV-tornin hissi jonoon - jos siellä ylipäätään aikoo käydä.

Hissilippu maksaa 17,50€ per aikuinen. Jonoa TV-tornin hissille oli aurinkoisena tammikuun lauantaina noin 2-3 tuntia, ja torniin pääsyä odotellessa kävimme syömässä ja little BIG Berlin pienoismalleja katsomassa - se siis on samassa rakennuksessa kuin TV-tornikin:

Tämän jälkeen oli vuorossa "Berlin Dungeon", jossa valokuvaaminen oli kiellettyä, ja josta ei voi kertoa sen enempää - muuten sinne olisi tylsä mennä.

Mutta ensikertalaiselle Dungeon on mahtava kokemus. Vähän niin kuin Linnanmäen kummitusjuna, mutta paljon parempi käsikirjoitus ja paljon parempi toteutus. Myös ideoiden tekninen toteutus oli onnistunut hyvin. Berlin Dungeoniin ja Madame Tussaudiin kannattaa muuten ostaa liput jo ennakkoon ja netistä. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin netistä ostettuna liput tulevat halvimmaksi. Toisekseen niillä pääsee jonon ohi, joskin Dungeonissa joutui siltikin vähän odottelemaan. Kun ostin nämä 2 lippua, siinä kaupan päälle tuli vielä ilmaisliput Little Big Berliiniin. Etukäteislippuja voi ostaa monilta eri nettisivuilta, käyttäen hakusanoina vaikkapa "Berlin tourist pass" tai "Berlin sightseeing card" yms.

Lauantai-illan päätteeksi kävimme vielä opastetulla pubi-kierroksella. Oma kierroksemme oli 3,5 tuntinen, johon oli valittu 4 eri kohdetta - jotka nyt kuitenkaan eivät välttämättä kuitenkaan olleet ihan minun makuuni. Ensimmäisenä vuorossa oli olutbaari, sitten teknobaari, sitten pari tavallista diskoteekkia siihen perään. Olen ollut samanlaisella kierroksella myös esim. Köpenhaminassa, ja siellä tuo pubikierros oli paljon parempi.

Sitten sunnuntaille, joka oli aluksi ajatus shoppailla koko päivän. Mutta kun yhtään kauppaa ei ollutkaan auki, kävimme DDR-museossa, ja keisari Vilhelmin muistokirkossa ja pyörimme keskikaupungilla ihan muuten vaan. Tässä kuvia sunnuntailta, ensin DDR-museota:

DDR-museosta menimme keisari Vilhelmin muistokirkolle (rauniokirkolle), jonka edessä oli myös muistopaikka vuoden 2016 joulumarkkinoilla kuolleiden muistolle, kun silloin rekka-auto ajoi väkijoukkoon:

Mukavaa oli olla viikonloppu Berliinissä! Mikä olikin hyvää vaihtelua Tallinnan matkoille. Berliiniin ja Tallinnaan pääsee molempiin Helsingistä/Vantaalta parissa tunnissa, matkalippujen hinta on suunnilleen sama, ja kustannustaso paikan päällä on suunnilleen sama.

Eka päivä New Yorkissa

Ekana aamuna nukuttiin pitkään. Edellispäivän pitkä ajomatka ja puoliin öihin venynyt kirjautuminen hotelliin sai unen maittamaan vähän pidempään.

Aamu valkeni aika utuisena, joten ekalle päivälle ajateltu kierros Manhattanin saaren eteläisimpään kärkeen päätettiin jättää johonkin toiseen päivään, kunnes sää selkenee tai mieluiten aurinko paistaa. Vapauden patsaalle, Brooklynin sillalle, Wall streetille ja 9/11 muistomerkkialueille oli Hotellin 33. kadulta matkaa, joten sitten kun sinne lähdettäisiin, siellä menisi koko päivä. Ja samana päivänä käytäisiin myös One World Trade centerissä, jonne olisi turha nousta ylös, jos sää on harmaa eikä huipulta näe alas.

New Yorkin utuinen aamua hotellihuoneen ikkunasta.

Siis aivan surkeat maisemat - mutta eihän me hotellihuoneessa muuta käyty

kuin nukkumassa, eli ei tästä sen puoleen haittaa ollut.

Sateisten säiden varalle oli mietitty sisätilaohjelmaa, mm. 42. kadun Madame Tussaud´s tai keskuspuiston laidalla 79. kadulla oleva New Yorkin luonnon historian museo. Aloitettiin Madame Tussaud´silta, koska sinne oli lyhyt, vain muutaman minuutin kävelymatka 33. kadulta. New Yorkissa siis kadulta toiselle kävelee pohjois-etelä -suunnassa tosi nopeasti. Eihän katujen välissä ole kuin 2 taloa rinnakkain. Eli kortteleissa ei ole mitään sisäpihoja, niin kuin Suomessa on tapana rakentaa. Jos taas kävelee itä-länsi -suunnassa Avenuelta toiselle, sitten peräkkäisiä taloja saattaa olla noin 10 kpl, ja aikaa kuluu kadunkulmauksesta toiseen useita minuutteja.

Edellisen kerran Madame Tussaud´silla käytiin 8 vuotta sitten, ja sinne kävellessä mietittiin, että mahtaako se olla "jo nähty", mutta päätettiin katsoa nyt kuitenkin. Olisihan siellä pakostakin jotain uutta, ainakin politiikassa, urheilussa on kuluneina vuosina tullut paljon uusia sankareita, joita edelliskerralla ei vielä ollut. Itse asiass Madame Tussaud´silla oli paljonkin uutta nähtävää. Voisi sanoa, että se oli uudistunut täysin. Tai ainakin puoliksi.

Madame Tussaudin jälkeen sää alkoi parantua ja suuntasimme The High line -puistoon, joka alkoi hotellimme lähettyviltä, ja päättyi Greenwichin kylään. The High line -puisto on vanha sillalle rakennettu rautatie, jonka käytöstä poistetut raiteet on istutettu täyteen puita ja pensaita, ja niiden lomassa on penkkejä ja kävelypolku. On hieno talvellakin, ja sieltä on hienot näkymät alas kadulle. Puisto on erittäin suosittu myös lenkkeilijöiden keskuudessa.

High Line -puiston kartta. Puistoon pääsee nousemaan

tai puistosta pystyy poistumaan lähes missä kohtaa 

tahansa matkan varrella. Me käveltiin se päästä päähän.

Kun oltiin kävelty puistoa pitkin läpi Chelsean ja päästiin Greenwichin liepeille, niin huomattiin että New York -turistipassilla saattoi tutustua ilmaiseksi kiertokävelyn ja oppaan johdolla Greenwichin kylään, ja kierros oli alkamassa kohta puoliin. Kahvia hörpätessä ilmoittauduttiin sinne siis, ja Greenwich olikin meille ihan uutta aluetta, sillä 8 vuotta sitten New Yorkissa käydessämme emme olleen käyneet sillä seudulla ollenkaan.

Näin talvikaudella turistilla New Yorkissa on lisäksi se etu, että voi mennä minne vaan, milloin vaan ja ihan ex tempore, sillä minnekään ei ole jonoja. Ei tarvitse muuta kuin katsoa milloin mikäkin nähtävyys on avoinna. Tai että jos on ilmaisia kiertokävelyitä oppaan johdolla, niin katsoo mistä ne alkavat, ja milloin alkavat. Nytkin tuolle Greenwichin opastetulle kiertokävelylle ei tullut muita kuin kuin meidän 4-henkinen perhe ja yksi tyttö Irlannista. Opas mukaan lukien kierreltiin kuuden hengen porukalla paikat läpi, ja saatiin melkeinpä "yksityisopetusta", sillä paikallisena asukkaana opas tunsi paikat hyvin ja vastasi mielellään kaikkiin kysymyksiin aiheesta ja aiheen vierestä, ja näytti vielä omat suosikkiravintolansa ja muita mielenkiintoisia paikkoja siinä samalla.

Vanha oikeustalo. Näkyvä rakennus Greenwichin katukuvassa. On 

välttynyt purku-uhalta useita kertoja.

Todella iso ja upea maalaus tiiliseinällä. 

Karhu ei erotu, jos ei katso riittävän kaukaa.

Tässä Manhattanin vanhin puu Washington Squre -puistossa.

Puuhun on aikoinaan hirtetty rikollisia.

Marmorikaari Washingtonin puistoon, jossa aina on jotain tapahtumia.

Melkein samanlainen kaari mitä on Pariisissakin.

New Yorkissa on paljon koiria. Opas sanoi (vitsinä?), että kaikilla on koira,

mutta vain harvoilla on lapsia ja tämä johtuu siitä, että koira on halvempi

pitää ja hankkia kuin lapset. :-)

Ohjeet koirapuiston portilla.

Greenwichissä pelataan shakkia puistossa, aivan koirapuiston kulmalla.

Pelit on levitetty pöydille talvellakin. 

Amerikoissa käteinen käy aina. Ja tässä vuodesta 1929 asti palvelleessa

pizzeriassa pystyy maksamaan ainoastaan käteisellä, joten täällä ei käy

pankkikortti eikä VISA.

Lisää tekstejä puiston kulmauksissa.

Manhattanin ainoa puutalo sijaitsee Greenwichissä. Ainoa mikä on säilynyt

tulipaloilta ja purkamiselta. Nykyiset palomääräykset määräävät tekemään 

rakennukset palamattomista materiaaleista. Eli tiilestä tai teräksestä ja lasista.

Talvella päivä on lyhyt ja hämärä iltapäivällä jo viideltä. Tässä vaiheessa käytiin syömässä ja ostoksilla Macy´ssa, joka oli aivan meidän hotellin vieressä. Illalla sitten lähdettiin kävelemään Times Squarelle katsomaan valomainoksia ja käytiin katsomassa New Yorkin valoja Empire State Buildingista, joka on avoinna yöllä klo 02:00 asti. Time Squaren valomainoksia ja ihmisvilinää voi katsoa vaikka läpi yön. Time Squaren kaikissa rakennuksissa 5 alinta kerrosta on tyhjää täynnä. Sieltähän ei näe ulos, kun kaikilla seinillä on isot valomainokset ympärillä. Mutta talon omistajien kannattaa pitää talot tyhjinä, sillä heille kuulemma riittää valomainosten vuokrista tuleva 20 miljoonan USD:n vuokratuotto vuodessa.

Näissä kuvissa Times Squaren valomainoksia ja ihmisvilinää:

Seuraavissa kuvissa New Yorkia yövalaistuna Empire State Buildingista katsottuna:

Kuvassa korkein on One World Trade Center.

Kuvassa Chrysler -building, jonka herra Chrysler rakensi

lapsilleen perinnöksi. Mutta mitä lapset tekivät kun

saivat perinnön? He myivät koko rakennuksen!

(Tarinan mukaan kaupat tehtiin ennen kuin vanha herra

Chryslerin ruumis oli edes kunnolla kylmennyt)

Näkymät länteen eli Hudson joelle.

Flat iron building.

One World Trade Center lähikuvassa.

Empire State Building ala-aula.

Empire State Building päivällä kuvattuna.

Sitten oli tämän päivän nähtävyydet katsottu. Ja sitten shoppailemaan! Hotellin Pennsylvanian lähistöllä on vaikka kuinka paljon kauppoja, ja New Yorkissa kaikki isotkin kaupat ovat avoinna  yleensä klo 22:00 asti.