Tuhat kertaa Tukholmassa

Otsikko tietysti liioittelee, en ole vielä käynyt tuhatta kertaa Tukholmassa. Mutta tarpeeksi monta kertaa kuitenkin, että tuntuu, että kaikki paikat on jo nähty - moneenkin kertaan. Silti vaan löytyy vielä aina jotain uuttakin.

Esim. jos saapuu Viking Linellä Tegelvikshamnetin puolelle, niin "väärään suuntaan" (Gamla stanista eli kaupungista pois päin rantaa seuraten) noin 300-400 metriä kävelemällä pääsee "Masthamnen"  -pysäkille, josta Emelie vesibussilla pääsee joko huvipuistoon, tai vielä yhtä pysäkkiä kauemmas Norrmalmin Hamngatanille, josta taas on kävellen erittäin lyhyt matka Sergelin torille.

Tässä tämän kertainen reitti - eli ensin vesibussilla Norrmalmille, ja sitten sieltä kävellen Gamla stanin läpi takaisin Viking Linen terminaaliin:

Viking Linellä Tukholmaan saapuessa voi ajaa laivalla Norrmalmille ja 

tulla kävellen Gamlastanin kautta takaisin.

Vesibussi Emilia saapuu. Liput voi ostaa kätevästi laivamatkan aikana,

joten aikaa ei kulu turhaan samassa, vaan ihmiset nopeasti laivaan ja

laiva liikkeelle...

Tukholmaa mereltä katsottuna.

Ruotsin merivoimat ankkuroituneena Wasa varvetin kulmalle.

Norrmalmia ja taustalla Kaknästornet.

Emilia saapumassa laituriin Norrmalmilla.

Tämä reitti oli minulle aivan uusi, ja edullinenkin vielä. Jos aloittaa Nordmalmilta kaupunkiin tutustumisen, niin vesibussimatka Viking Linen terminaalista sinne maksaa 60 kruunua eli 6 euroa (aikuisen hinta, eläkeläiset ja lapset halvemmalla). Ja jos saman matkan ajaisi taksilla, se olisi yli 20 euroa. Lyhyen merimatkan aikana näkee vielä Tukholman mereltä käsin, mikä on oikein kaunis kuvakulma kaupunkiin. Nyt lokakuussa sattui vielä poikkeuksellisen lämmin ja aurinkoinen keli.

Hamngatan 4:ssä ensimäinen kohde oli tällä matkalla Hallwylska museet, jonne sisäänpääsy on ilmainen. Mikäli haluaa audio-opastuksen eli luurit korville, ne maksamat 40 kruunua eli 4 euroa. Paikka on entinen yksityisperheen asunto, eikä se loistossaan ja koristeluissaan paljon häviä kuninkaanlinnalle, vaikka kooltaan se paljon pienempi onkin.

Seuraavaksin jatkoin Sergelin torille ja sieltä Gallerian kautta Gamlastaniin:

Sergelin tori.

Näköalakahvila Galleriassa.

Vanhan kaupungin sillalla. Kuvassa oikealla kaupungintalo.

Vanhaa kaupunkia suurkirkon torilta.

Tästä "under kastanjen" -kahvilasta on tullut jostain syystä oma lempipaikka

Vanhan kaupungin kapein katu, Mårten Trotzigs gränd,

joka on vain 90cm leveä.

Tässä yksi sopivan mittainen yhdelle päivälle sopiva reitti, jossa aikaa jää vielä ostoksillekin ihan reilusti.